Karl Marx

Marx Edward Spencer Beeslylle

1871


Kirjoitettu: 12. kesäkuuta 1871
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 269–270. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Lontooseen

1, Maitland Park Road
Lontoo N. W.
12. kesäkuuta 1871

Hyvä herra!

Lafargue, hänen perheensä ja minun tyttäreni ovat Pyreneillä Espanjan rajalla, mutta Ranskan puolella. Koska Lafargue on syntynyt Kuubassa, niin hän on voinut hankkia itselleen Espanjalaisen passin. Kuitenkin toivon hänen siirtyvän asumaan lopullisesti Espanjan puolelle, koska hän on näytellyt Bordeaux'ssa merkittävää osaa.

Vaikka ihailenkin »Bee-Hivessä» julkaistuja kirjoituksianne, niin melkeinpä valitan, että löydän nimenne tuosta lehdestä. Saanen tässä huomauttaa, että puoluemiehenä otan täysin vihamielisen asenteen comtismia[1] vastaan ja tieteen miehenä minulla on hänestä vähäpätöinen mielipide, mutta Teitä pidän ainoana comtelaisena, sekä Englannissa että Ranskassa, joka käsittelee historian taitekohtia [crises|, ei lahkolaisen tavoin vaan kuin historioitsija sanan parhaassa mielessä. »Bee-Hive» esiintyy työväenlehtenä, mutta todellisuudessa se on luopioiden äänenkannattaja, joka on myynyt itsensä Sam. Morley ja Co:lle. Viime preussilais-ranskalaisen sodan aikana oli Internationaalin Pääneuvoston pakko katkaista kaikki suhteensa tuohon lehteen ja ilmoittaa julkisesti, että se on vain näennäisesti työväenlehti.[2] Paikallista lontoolaista »Easter Postia»[3] lukuunottamatta kieltäytyivät suuret lontoolaislehdet kuitenkin painamasta tätä lausuntoa. Näissä oloissa on Teidän yhteistyönne »Bee-Hiven» kanssa jälleen uhri, jonka annatte hyvän asian hyväksi.

Eräs ystävättäreni matkustaa kolmen neljän päivän kuluttua Pariisiin. Annan hänen mukaansa oikeita asianmukaisia passeja Kommuunin eräitä jäseniä varten, jotka vielä piileskelevät Pariisissa. Mikäli Teillä tai jollakin ystävällänne on siellä asioita hoidettavana, niin olkaa hyvä, kirjoittakaa minulle.

Lohdutusta saan niistä perättömyyksistä, joita julkaistaan päivästä päivään bulevardilehdistössä kirjoituksistani ja suhteistani Kommuuniin ja joita lähetetään minulle päivittäin Pariisista. Tämä osoittaa Versaillesin poliisilla olevan kova hätä päästä käsiksi todellisiin asiakirjoihin. Olen pitänyt yhteyttä Kommuuniin erään saksalaisen kauppiaan välityksellä, joka liikkuu liikeasioissa läpi vuoden Pariisin ja Lontoon väliä. Kaikesta sovittiin suusta suuhun kahta asiaa lukuunottamatta:

Lähetin ensinnäkin Kommuunin jäsenille — saman välittäjän kautta — vastauskirjeen heidän tiedusteluunsa, miten on Lontoon pörssissä saatava tietyt arvopaperit menemään kaupaksi.

Toiseksi toukokuun 11. päivänä, kymmenen päivää ennen katastrofia välitin samaten kaikki yksityiskohdat Bismarckin ja Favren Frankfurtissa solmimasta salaisesta sopimuksesta.[4]

Minä sain tiedot Bismarckin oikealta kädeltä[5] — mieheltä, joka kuului (vuodesta 1848 ja 1853 saakka) siihen salaiseen yhdistykseen, jonka johtaja olin.[6] Tämä mies tietää, että minulla on vielä kaikki ne selosteet, jotka hän lähetti minulle Saksasta ja Saksan asioista. Hän on riippuvainen vaitiolostani. Siitä hänen ponnistelunsa osoittaa minulle jatkuvasti hyvät aikomuksensa. Kyseessä on sama mies, joka saattoi tietooni varoituksen kuten olen Teille maininnut, että Bismarck on päättänyt pidätyttää minut, jos vierailen jälleen tänä vuonna tri Kugelmannin luona Hannoverissa.

Jospa Kommuuni olisi kuunnellut varoituksiani: Neuvoin sen jäseniä linnoittamaan Montmartren kukkuloiden pohjoispuolen — preussilaisten puolen, ja heillä oli vielä aikaa tehdä se; sanoin heille etukäteen, että muuten he joutuivat hiirenloukkuun; paljastin heille Pyatin, Groussetin ja Vésinierin; vaadin heitä lähettämään heti Lontooseen kaikki paperit, jotka saattavat huonoon valoon Kansallisen puolustuksen jäsenet, jotta niiden avulla olisi voitu jollakin tavoin pitää aisoissa Kommuunin vihollisten petomaisuutta — siten olisi tehty osittain tyhjäksi versaillelaisten suunnitelma.

Mikäli versaillelaiset olisivat löytäneet nämä asiakirjat, eivät he olisi julkaisseet mitään väärennettyjä.

Internationaalin »julkilausuma»[7] ei ilmesty ennen keskiviikkoa. Lähetän Teille sitten heti yhden kappaleen. Neljälle viidelle painoarkille tarkoitettu aineisto painettiin kahdelle arkille. Siitä ovat peräisin lukuisat oikolukemiset, korjaukset ja painovirheet. Siitä myös johtuu viivästyminen.

Teille uskollinen
Karl Marx

 


Viitteet:

[1] Comtismi eli positivismi on filosofinen oppisuunta, joka on saanut nimensä perustajansa Auguste Comten mukaan. Positivistit vastustivat kaikenlaista vallankumouksellista toimintaa. He kiistivät proletariaatin ja porvariston luokkaetujen sovittamattomuuden. Heidän ihanteenaan oli luokkien yhteistyö. Positivistit pyrkivät todistamaan »tieteellisesti», että kapitalismi on yhteiskunnan parhain järjestysmuoto. Toim.

[2] Karl Marx, »Beschluss des Generalrats der Internationalen Arbeiterassociation bezüglich des 'Bee-Hive'» (Kansainvälisen työväenliiton pääneuvoston päätös »Bee-Hiven» suhteen). Toim.

[3] »The Easter Post» (»East Endin posti»), englantilaisten työläisten viikkolehti, joka ilmestyi Lontoossa vuosina 1868–1873. Vuoden 1871 helmikuusta vuoden 1872 kesäkuuhun se oli Internationaalin Pääneuvoston äänenkannattaja. Toim.

[4] Samalla kun Frankfurtissa allekirjoitettiin 10. toukokuuta 1871 virallinen rauhansopimus Saksan keisarikunnan ja Ranskan kesken, solmivat Bismarck ja Favre salaisen suullisen sopimuksen yhteisistä toimenpiteistä Kommuunia vastaan (neuvotteluja käytiin alkaen toukokuun 6. päiväsiä 1871). Tässä salaisessa lisäsopimuksessa edellytettiin »järjestyksen parantamiseksi Pariisiin» versaillesilaisten joukkoja päästämistä saksalaisten linjojen lävitse Pariisiin, elintarvikkeiden kuljetuksen lopettamista kaupunkiin sekä sitä, että saksalaisten joukkojen johto esittää Kommuunille uhkavaatimuksen niiden linnoitusten aseistariisumisesta, jotka muodostavat Pariisin vallituksen. Toukokuun 21. päivänä 1871 versaillesilaiset joukot tunkeutuivat Pariisiin. Toim.

[5] Johannes Miquel — aikoinaan »Kommunistien liiton» jäsen. Toim.

[6] Kyseessä on Kommunistien liitto, proletariaatin ensimmäinen kansainvälinen kommunistinen järjestö, joka muodostettiin Marxin ja Engelsin johdolla vuoden 1847 kesäkuun alussa Lontoossa. Kommunistien liitto oli olemassa vuoteen 1852 asti. Toim.

[7] Kysymys on Marxin kirjasta »Kansalaissota Ranskassa». Toim.